EU:n saavutettavuusdirektiivi 2025 ja sen merkitys verkkosivuillesi

Kuvittele, että saavut pyörätuolilla kauniisti suunniteltuun, moderniin rakennukseen. Kaikki näyttää toimivalta ja tyylikkäältä – kunnes huomaat olevasi portaikossa, jossa ei ole ramppia tai hissiä. Vaikka muu rakennus on suunniteltu huolellisesti, et pääse etenemään tai siirtymään ylempiin kerroksiin fyysisen rajoitteesi vuoksi.

Samanlaisia tilanteita syntyy digitaalisessa maailmassa. Monet ihmiset kohtaavat esteitä käyttäessään verkkosivuja, jotka eivät ole esteettömiä – vaikka ne muuten olisivatkin teknisesti kehittyneitä ja visuaalisesti houkuttelevia.

Tulevat direktiivit pyrkivät poistamaan nämä digitaaliset esteet. EU:n esteettömyyslaki 2025 (European Accessibility Act, EAA) on koko unionin kattava säädös, jonka tavoitteena on parantaa verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuutta.

Tämä direktiivi velvoittaa kaikki EU:n jäsenvaltiot ottamaan sen vaatimukset huomioon. Kaikkien verkkopalvelujen, jotka palvelevat EU:n asukkaita, on noudatettava saavutettavuusvaatimuksia – jotta jokainen käyttäjä pääsee esteettä perille, myös digitaalisesti.

Tässä artikkelissa käsittelemme, mitä saavutettavuus digitaalisessa ympäristössä tarkoittaa, miksi se on niin tärkeää ja mitä seurauksia voi olla, jos nettisivujen omistajat eivät noudata tulevaa EU-direktiiviä. Aloitetaan!

Mikä on saavutettavuusdirektiivi?

Esteettömyysdirektiivin tavoitteena on parantaa kaikkien kansalaisten – erityisesti vammaisten – mahdollisuuksia käyttää digitaalisia sisältöjä ja palveluita.

Direktiivi koskee sekä EU:n sisäisiä verkkosivuja että EU:n ulkopuolisia sivustoja, jotka tarjoavat tuotteita tai palveluja EU:n asukkaille. Toisin sanoen, jos verkkopalvelu palvelee EU-käyttäjiä, sen on täytettävä saavutettavuusvaatimukset, riippumatta siitä, missä palvelun tarjoaja sijaitsee.

Ketä saavutettavuusdirektiivi koskee?

Saavutettavuusvaatimukset kattavat laajan joukon organisaatioita ja yrityksiä, jotka tarjoavat digitaalisia palveluita tai sisältöä. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että digitaalinen maailma on saavutettavissa kaikille – erityisesti vammaisille henkilöille. Alla on esitelty keskeiset ryhmät, joita laki koskee:

1. Julkiset laitokset: Kaikkien julkisten toimijoiden – kuten valtion viranomaisten, kuntien ja oppilaitosten – verkkosivujen ja mobiilisovellusten on täytettävä saavutettavuusvaatimukset. Tämä koskee sekä olemassa olevaa että uutta digitaalista sisältöä.

2. Yksityiset yritykset: Kuten aiemmin todettiin, direktiivi koskee myös yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat tuotteitaan tai palveluitaan EU:n alueella asuville asiakkaille. Tämä ulottuu kaikenlaisiin toimialoihin, kuten verkkokauppoihin, verkkopankkipalveluihin, mediayrityksiin, ohjelmisto- ja digipalveluntarjoajiin. Sääntely koskee sekä suuria kansainvälisiä toimijoita että pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), jotka toimivat Euroopan unionin alueella.

3. 3. Verkkopalvelut ja digitaaliset alustat: Saavutettavuusvaatimukset ulottuvat perinteisten verkkosivujen lisäksi myös mobiilisovelluksiin ja digitaalisiin alustoihin, jotka ovat vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Tällaisia ovat muun muassa: verkkokaupat, sosiaalisen median palvelut ja matkanvaraus- ja palvelualustat. Kaikkien käyttöliittymien on oltava saavutettavia erilaisille käyttäjäryhmille, mukaan lukien eri tavoin vammaiset henkilöt.

Esteettömyysdirektiivi ei tällä hetkellä koske mikroyrityksiä, joissa on alle 10 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa. Kuitenkin myös näiden yritysten kannattaa huomioida saavutettavuusvaatimukset, sillä lainsäädäntö saattaa tulevaisuudessa laajentua kattamaan myös ne – ja saavutettavuus on joka tapauksessa kilpailuetu.

Yritykset, jotka eivät noudata direktiivin vaatimuksia, voivat joutua oikeudelliseen vastuuseen ja kohdata taloudellisia seuraamuksia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sakkoja, määräyksiä sivuston muuttamiseen tai muita hallinnollisia toimenpiteitä.

Saavutettavuusdirektiivin tavoite

Esteettömyysdirektiivin keskeisenä tavoitteena on tehdä digitaalisesta maailmasta esteetön ja osallistava kaikille ihmisille. Tämä ydintavoite on osittain vastaus internetin kasvavaan rooliin useimpien ihmisten arjessa ja tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

Esteettömyyden parantaminen vammaisille

Direktiivin ensisijaisena tavoitteena on parantaa digitaalisen sisällön ja palvelujen saavutettavuutta ihmisille, joilla on erilaisia toimintarajoitteita, kuten näkö- tai kuulovamma tai motorisia ja kognitiivisia haasteita.

Selkeiden vaatimusten ja standardien käyttöönoton tarkoituksena on varmistaa, että kaikki käyttäjät voivat käyttää verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia ilman esteitä.

Digitaalisen osallistumisen edistäminen

Mahdollistamalla vammaisten henkilöiden täysipainoisen osallistumisen digitaaliseen maailmaan esteettömyysdirektiivi pyrkii vähentämään digitaalisia esteitä, jotka estävät heitä käyttämästä oikeuksiaan ja osallistumasta yhteiskuntaan laajemmin.

Vaikutus verkkosivustojen omistajiin

Esteettömyysdirektiivillä on kauaskantoisia vaikutuksia digitaalisia palveluita tarjoaviin yrityksiin ja julkisiin toimijoihin. Direktiivi velvoittaa verkkosivustojen ylläpitäjiä huolehtimaan aktiivisesti esteettömyydestä ja asettaa selkeät vaatimukset, jotka on otettava huomioon verkkosivujen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Esteettömyyden parantamisen määräajat

Kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen direktiivin vaatimukset tulevat täysimääräisesti voimaan 28. kesäkuuta 2025. Tähän päivämäärään mennessä kaikkien julkisten laitosten ja digitaalisia palveluja tarjoavien yritysten kotisivujen ja sovellusten on oltava täysin esteettömiä.

Kuten artikkelin alussa todettiin, poikkeuksia on myönnetty pienille yrityksille, joilla on alle 10 työntekijää ja alhainen liikevaihto. Poikkeukset koskevat kuitenkin vain rajattuja yritysryhmiä, ja myös niiden on huolehdittava siitä, että verkkosivut täyttävät vähintään esteettömyyden perusvaatimukset.

Toteuttamisen konkreettiset toimenpiteet

Esteettömyysdirektiivin täytäntöönpano edellyttää verkkosivustojen ylläpitäjiltä useita konkreettisia toimenpiteitä:

1. Tekniset muutokset: Verkkosivustojen ylläpitäjien on varmistettava, että sivustot noudattavat ohjeita, jotka koskevat muun muassa tekstin ymmärrettävyyttä, navigointia ja median käyttöä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vaihtoehtoisten tekstien lisäämistä kuviin, tekstitysten tarjoamista videoihin sekä värien optimoitua käyttöä näkövammaisten tarpeet huomioiden.

2. Esteettömät lomakkeet: Kaikki verkkosivun lomakkeet – kuten yhteydenottolomakkeet ja tilaustoimeksiannot – on suunniteltava esteettömiksi. Tämä sisältää selkeät otsikot, ymmärrettävät virheilmoitukset sekä mahdollisuuden käyttää lomakkeita pikanäppäimillä.

3. Koulutus: Yritysten on koulutettava henkilöstöään ymmärtämään esteettömyyden merkitys sekä hyödyntämään oikeita suunnittelu- ja kehityskäytäntöjä. Verkkosivustojen kehittäjille ja suunnittelijoille on tarjottava koulutusta esteettömien palveluiden toteuttamiseen.

4. Jatkuva tarkistaminen:Esteettömyyttä ei saa tarkistaa vain kerran. Verkkosivujen ylläpitäjien on testattava säännöllisesti digitaalisia palveluitaan ja varmistettava, että ne pysyvät ajan tasalla uusimpien standardien ja teknologioiden kanssa.

5. Raportointi: Ylläpitäjien on myös raportoitava säännöllisesti verkkosivustonsa esteettömyyden tilasta. Tämä edellyttää selkeiden auditointikäytäntöjen käyttöönottoa ja niiden tulosten julkaisemista verkkosivuilla, jotta kävijät voivat ymmärtää sivuston saavutettavuuden tason.

Näiden toimenpiteiden toteuttaminen varmistaa, että verkkosivustot ovat kaikkien käyttäjien saavutettavissa ja että yritykset tekevät tarvittavat muutokset täyttääkseen direktiivin vaatimukset.

Esteettömyysdirektiivin merkitys verkkosivujen suunnittelussa ja kehittämisessä

Esteettömyysdirektiivin tiukat vaatimukset vaikuttavat väistämättä sivustojen suunnittelu- ja kehitysprosesseihin. Siksi yritysten ja kehittäjien on hyvä ymmärtää, että esteettömyys on olennainen osa jokaista projektia – ei vain valinnaisena lisäominaisuutena.

Sivuston ei pitäisi ainoastaan näyttää hyvältä, vaan sen sisällön on oltava helposti saavutettavissa kaikille käyttäjille, riippumatta heidän kyvyistään tai rajoitteistaan.

Tärkeä askel tässä prosessissa on sisällyttää esteettömyys osaksi kokonaisvaltaista käyttökokemuksen (UX) suunnittelua ja huomioida kaikkien käyttäjäryhmien tarpeet jo suunnittelun alkuvaiheessa.

Käytettävyys ja mukaan ottaminen suunnitteluperiaatteina

Esteettömän suunnittelun ytimessä ovat helppokäyttöisyys ja osallistavuus. Käyttäjäkokemus (UX) on suunniteltava siten, että se on selkeä, vaivaton ja miellyttävä kaikille käyttäjille – riippumatta heidän taidoistaan tai kokemustasostaan.

Kaiken kaikkiaan esteettömyys ei ole ainoastaan lakisääteinen velvoite, vaan myös tilaisuus tavoittaa laajempi kohderyhmä ja rakentaa käyttäjäkokemus, joka on aidosti osallistava ja oikeudenmukainen.

Verkkosisällön saavutettavuusohjeiden (WCAG) rooli

EU:n esteettömyysdirektiivi 2025 viittaa nimenomaisesti verkkosisällön saavutettavuusohjeiden (WCAG) yhtenäisten standardien määrittämiseksi sivustojen ja mobiilisovellusten esteettömyydelle EU:n alueella.

WCAG-ohjeisto tarjoaa kattavan kokoelman kriteerejä ja suosituksia, joiden avulla varmistetaan, että verkkosivustot ovat esteettömiä visuaalisesti, auditiivisesti ja vuorovaikutteisesti.

Laki edellyttää, että sivustojen ylläpitäjät käyttävät WCAG-ohjeita esteettömän digitaalisen sisällön suunnittelun perustana. Näiden ohjeiden ansiosta esteettömyysvaatimukset ovat selkeitä, mitattavissa ja käytännössä toteutettavissa. WCAG toimii teknisenä viitekehyksenä, jota suunnittelijat ja kehittäjät voivat hyödyntää oppaana täyttääkseen lain vaatimukset ja luodakseen saavutettavia digitaalisia palveluita.

Verkkosivustoja koskevat WCAG-standardit

Verkkosivustoja koskevat WCAG-standardit

WCAG on jaettu neljään pääperiaatteeseen, joiden tarkoituksena on varmistaa verkkosivuston esteettömyys. Nämä periaatteet – havaittavuus, käytettävyys, ymmärrettävyys ja kestävyys – muodostavat perustan kaikille niille teknisille vaatimuksille ja menetelmille, jotka tukevat saavutettavaa verkkosuunnittelua.

WCAG:n tärkeimmät ja merkityksellisimmät standardit verkkosivustoille ovat:

1. Havaittavuus:

• Kuvien tekstivaihtoehdot: Kaikilla verkkosivuston kuvilla ja grafiikoilla on oltava vaihtoehtoinen teksti, jonka näytönlukijat voivat lukea ääneen. Tämä on erityisen tärkeää näkövammaisille käyttäjille.
• Multimedia-sisällön tekstitykset ja litteroinnit: Kaikille videoille ja äänisisällöille on tarjottava tekstitys sekä mahdollisuuksien mukaan myös äänikuvaus, jotta kuurot ja näkövammaiset käyttäjät voivat käyttää niitä.
• Kontrasti: Tekstin ja taustan välinen kontrasti on oltava riittävän suuri, jotta sisältö on helposti luettavissa erityisesti näkövammaisille käyttäjille.
• Tekstin koko ja luettavuus: Verkkosivujen tekstin on oltava selkeää ja helposti luettavaa: fonttien on oltava helppolukuisia, rivivälien riittäviä ja tekstin koon on oltava säädettävissä. Lisäksi sisällön on toimittava hyvin eri laitteilla, jolloin verkkosivuston responsiivisuus on tärkeässä osassa.

2. Käytettävyys: 

• Näppäimistönavigointi: Esteettömän verkkosivuston on oltava täysin käytettävissä myös näppäimistöllä. Motorisesti vammaisten henkilöiden, jotka eivät voi käyttää hiirtä, on pystyttävä navigoimaan koko sivustolla näppäimistön pikanäppäimillä.
• Kohdentaminen: Kaikkien interaktiivisten elementtien – kuten linkkien ja toimintakehotteiden (CTA) – on toimittava näppäimistön navigoinnin kohdistuspisteinä, jotta käyttäjät voivat liikkua helposti elementistä toiseen.
• Aikarajoitusten välttäminen: Verkkosivusto ei saa sisältää aikarajoitteisia elementtejä, jotka aiheuttavat painetta käyttäjälle. Esimerkiksi automaattisesti vanhenevat lomakkeet tai itsestään sulkeutuvat ponnahdusikkunat tulee välttää.
• Esteettömät vuorovaikutukset: Kaikkien verkkosivuston vuorovaikutusten – kuten lomakkeiden täyttämisen tai painikkeiden painamisen – on oltava esteettömiä kaikille käyttäjäryhmille. Käyttöliittymän visuaaliset ja auditiiviset vihjeet tulee ottaa huomioon saavutettavuuden varmistamiseksi.

3. Ymmärrettävyys: 

• Selkeä kieli ja rakenne: Verkkosivuston tekstin on oltava selkeää ja helposti ymmärrettävää. Monimutkaisia sanamuotoja tulisi välttää, tai ne on selitettävä yksinkertaisesti. Sisällön tulee olla loogisesti jäsenneltyä ja helposti hahmotettavaa.
• Navigoinnin ennustettavuus: Käyttäjien on voitava liikkua verkkosivustolla vaivattomasti. Esimerkiksi sivulta toiselle siirtymisen tai toimintojen käyttämisen tulee olla intuitiivista ja ennakoitavaa.
• Virheilmoitukset ja korjaukset: Jos käyttäjä tekee virheen, esimerkiksi lomaketta täyttäessään, verkkosivuston on annettava selkeä ja helposti ymmärrettävä virheilmoitus. Ilmoituksen tulee myös ohjata käyttäjää virheen korjaamisessa.

4. Kestävyys: 

• Teknologian yhteensopivuus: Verkkosivustot on suunniteltava siten, että ne toimivat saumattomasti erilaisten aputeknologioiden kanssa – kuten näytönlukijoiden, puheentunnistusohjelmistojen ja ääniohjausjärjestelmien.
• Tulevaisuuden varalle: Sivuston tulee olla rakennettu niin, että se säilyy yhteensopivana myös tulevien teknologioiden ja verkkostandardien kanssa. Käytettyjä teknisiä ratkaisuja ja standardeja on arvioitava ja päivitettävä säännöllisesti.

Näitä WCAG-standardeja toteuttamalla nettisivujen ylläpitäjät varmistavat, että palvelut ovat saavutettavissa kaikille käyttäjille – myös eri tavoin vammaisille. Samalla parannetaan myös koko käyttäjäkunnan käyttökokemusta ja palvelun laatua.

Rangaistukset sääntöjen rikkomisesta

EU:n esteettömyysdirektiivi 2025 asettaa selkeät seuraamukset nettisivuille ja niiden ylläpitäjille, jotka eivät täytä lain esteettömyysvaatimuksia. Seuraamusten tarkoituksena on varmistaa, että esteettömyys ei ole vain vapaaehtoinen lisäominaisuus, vaan lakisääteinen velvoite, jota on noudatettava.

Vaatimusten laiminlyönnistä voi seurata sekä oikeudellisia että taloudellisia seuraamuksia, joiden tavoitteena on varmistaa, että digitaaliset palvelut ovat aidosti kaikkien käyttäjien saavutettavissa – riippumatta heidän toimintakyvystään.

Mahdolliset sakot ja seuraamukset sääntöjen noudattamatta jättämisestä

EU:n esteettömyysdirektiivin 2025 noudattamatta jättäminen voi johtaa seuraamuksiin, jotka vaihtelevat rikkomuksen vakavuuden ja yrityksen koon mukaan. Yleisin seuraamus on sakko, jonka suuruus voi määräytyä yrityksen liikevaihdon perusteella. Sakkojen tarkka määrä vaihtelee jäsenvaltioittain, mutta EU:n yleiset vaatimukset määrittävät puitteet ja vähimmäistasot, joiden mukaan kansalliset viranomaiset voivat toimia.

Mahdollisia seuraamuksia ovat:

• Sakot: Sakon suuruus määräytyy yleensä yrityksen vuotuisen liikevaihdon perusteella. Mitä suurempi liikevaihto, sitä suurempi voi olla määrättävä sakko.
• Julkisen rahoituksen käyttökiellot: Yritykset, jotka rikkovat esteettömyysvaatimuksia, voivat menettää oikeuden saada tiettyjä valtion tukia tai muuta julkista rahoitusta.
• Rikkomusten julkistaminen: Joissakin tapauksissa rikkomukset voidaan julkistaa viranomaiskanavien tai median kautta. Tämä voi vakavasti vahingoittaa yrityksen mainetta ja johtaa asiakaskatoon.
• Markkinoille pääsyn rajoitukset: Yritykset, jotka eivät täytä esteettömyysvaatimuksia, voidaan tietyissä tilanteissa sulkea pois markkinoilta. Tämä on erityisen vakavaa kansainvälisesti tai kansallisesti toimiville palveluiden ja tuotteiden tarjoajille.
• Parannusvaatimukset: Viranomaiset voivat määrätä yrityksen korjaamaan tai mukauttamaan digitaaliset palvelunsa esteettömiksi nopealla aikataululla.

Sanktiot eivät koske vain suuria kansainvälisiä yrityksiä, vaan myös EU:ssa toimivia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka tarjoavat digitaalisia palveluita.

Oikeudelliset ja taloudelliset riskit

EU:n esteettömyysdirektiivin 2025 rikkomisesta voi seurata yrityksille merkittäviä oikeudellisia riskejä. Yrityksiä voidaan määrätä maksamaan sakkoja, ja esteettömyyttä koskevia oikeusjuttuja voivat nostaa sekä yksittäiset käyttäjät että erilaiset organisaatiot. Tällaiset tapaukset voivat johtaa pitkiin ja kalliisiin oikeudenkäynteihin, jotka vahingoittavat yrityksen mainetta.

Taloudelliset riskit ulottuvat myös myynnin menetyksiin. Jos sivusto ei ole esteetön, se sulkee pois suuren osan potentiaalisista asiakkaista – erityisesti ne, joiden toimintakyky on rajoittunut ja jotka tarvitsevat esteettömän käyttökokemuksen voidakseen asioida verkossa. Tämä voi johtaa asiakaskadon kautta suoraan liikevaihdon laskuun.

Esteettömyyteen panostavat yritykset sen sijaan hyötyvät monin tavoin: he välttävät oikeudelliset ja taloudelliset riskit, vahvistavat brändinsä luotettavuutta ja laajentavat kohdeyleisöään. Esteetön verkkosivusto ei ole vain lakisääteinen vaatimus – se on myös selkeä kilpailuetu digitaalisessa toimintaympäristössä.

Esteettömyys: kannattava sijoitus

EU:n esteettömyysdirektiivi 2025 on merkittävä askel kohti esteetöntä digitaalista tulevaisuutta. Direktiivin keskeinen vaatimus – verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuus vammaisille – on suunniteltu varmistamaan, että digitaaliset palvelut ovat aidosti kaikkien kansalaisten käytettävissä.

Verkkosivustojen ylläpitäjien on nyt suunniteltava ja kehitettävä sivustonsa WCAG-ohjeiden mukaisesti sekä tarkistettava säännöllisesti, että digitaalinen sisältö pysyy esteettömänä myös jatkossa.

Esteettömyyden toteuttaminen on investointi tulevaisuuteen – ja siksi välttämätön osa verkkosivuston pitkäaikaista menestystä. Varaa riittävästi aikaa vaatimusten toteuttamiseen: näin voit minimoida oikeudelliset ja taloudelliset riskit, samalla kun vahvistat asiakasuskollisuutta ja edistät kasvua osallistavassa digitaalisessa ympäristössä.